Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Miten Asean-maiden verojärjestelmät toimivat?

Posted 29/6/2018

Asean-maista tällä hetkellä Singaporessa ja Bruneissa on tehokas ja toimiva verojärjestelmä. Muut maat ponnistelevat verotuksen uudistamiseksi ja nykyaikaistamiseksi ja verosääntöjen noudattamisen parantamiseksi tavoitteenaan nostaa verotulojen osuutta bruttokansantulosta.

Tax-to-GDP -suhdetta pidetään kehityksen mittarina siinä mielessä, että YK:n alaisen ESCAP:n mukaan raja kehittyneen ja kehittyvän maan välissä kulkee 25 prosentissa (1).

Asean-maissa verojen osuus bruttokansantulosta on Maailmanpankin mukaan keskimäärin 13,6 prosenttia (3) ja World Factbookin (2) mukaan 16,5 prosenttia. Vastaavasti OECD-maissa se on 34,3 prosenttia ja Suomessa 44,1 prosenttia (4).

Alimmillaan osuus on Myanmarissa, jossa se on 6,4 prosenttia ja korkeimmillaan Vietnamissa, 19,1 prosenttia (3).

Suurimmat hyppäykset ylöspäin 2000-luvun aikana ovat tehneet alueen köyhimmät maat Kambodza ja Myanmar, jotka ovat tuplanneet osuuden. Tosin lähtökohtakin on ollut alhainen. Filippiineillä, Thaimaassa ja Vietnamissa on tapahtunut loivaa kasvua, kun taas loput maat junnaavat paikallaan. (3)

Asean-maiden verorakenne muodostuu suomalaisillekin tutuista elementeistä. Välittömiä veroja ovat yritysten ja yksityishenkilöiden tuloverotus, sosiaaliturvamaksut ja omaisuusverotus. Välillisiä veroja ovat arvonlisävero tai vastaavat kulutusverot, erilaiset valmiste- ja haittaverot ja tullit. Lisäksi eri maissa on käytössä muita verolajeja vaihtelevasti, kuten leimavero, arpajaisvero, perintö- ja lahjavero ja erilaisia ympäristöveroja sekä alue- tai paikallisviranomaisten keräämiä veroja.

Verotuksen painopiste yritysverotuksessa

Verotuksen painopiste Asean-maissa on kuitenkin toisenlainen kuin esimerkiksi kehittyneissä maissa. Asean-maat nojaavat verotuksessaan yritysten tuloveroihin ja kulutuksen verotukseen (1), kun taas OECD-maissa yksityishenkilöiden tuloverotus ja sosiaaliturvamaksut muodostavat lähes puolet verotuloista (4).

Esimerkiksi Indonesiassa ja Filippiineillä yritysten tuloverojen osuus verotuloista on viidennes, Singaporessa 29 prosenttia ja Malesiassa peräti 53 prosenttia (1), kun taas OECD-maissa keskimäärin 8,9 prosenttia (4) ja Suomessa 6,3 prosenttia (5).

Myös kulutusverojen osuus on merkittävä, mutta vaihtelee maittain; Indonesiassa se on kolmannes verotuloista, kun taas Filippiineillä alle 15 prosenttia (1). OECD-maissa kulutusverojen osuus on 30,5 prosenttia verotuloista (4) ja Suomessa 32,8 (5).

Yksityishenkilöiltä kerättävät tuloverot muodostavat pienemmän osuuden Asean-maiden verotuloista: Indonesiassa, Filippiineillä ja Malesiassa vajaat 15 prosenttia ja Singaporessa 24 prosenttia (1). Vastaavasti OECD-maissa osuus on 24,4 prosenttia (4) ja Suomessa 29,2 (5). Myös sosiaaliturvamaksujen osuus on pieni; Indonesiassa ja Malesiassa 2 prosenttia ja Filippiineillä 13 prosenttia (1). OECD-maissa ne ovat keskimäärin 25,8 prosenttia (4) ja Suomessa 27,9 (5). Tämä johtuu osaltaan harmaan talouden suuresta osuudesta. Arviolta 60 prosenttia työvoimasta työskentelee epävirallisella sektorilla, jolloin he eivät useinkaan maksa veroja, eivätkä sosiaaliturvamaksuja.

Yritysten tuloverotus

Kaikissa Asean-maissa yritykset maksavat tuloveroa, joka vaihtelee 17-30 prosentin välillä. Korkeimmillaan se on Filippiineillä ja alimmillaan Singaporessa. (6)

Tämä on standarditaso, jossa ei ole huomioitu yrityksille suunnattuja verohelpotuksia. Esimerkiksi Filippiineillä on yli kolme sataa erityistalousaluetta eri puolilla maata, joita koskevat erilliset verosäännöt ja alhaisempi verotus.

Taloudellisesta yhteistyöstä huolimatta Asean-maiden välillä käydään verokilpailua ja ei-julkisena tavoitteena on lähestyä Singaporen tasoa. Malesia alensi yritysveroprosenttinsa 25:stä 24:ään vuoden 2016 alusta lähtien. Vietnam on alentanut vaiheittain yritysverotustaan 28 prosentista 20 prosenttiin vuosien 2009-2016 välillä. Brunei puolestaan alensi yritysveron 22:sta 18,5:een vuonna 2014. Filippiineillä maan hallitus suunnittelee alentavansa yritysveron 30 prosentista 25 prosenttiin vuoteen 2022 mennessä. (6)

Ulkomaisten yritysten lähdevero

Kaikissa Asean-maissa on käytössä ulkomaisten yritysten lähdeverotus, joka koskee yrityksen maassa saamia osinkoja, korkoja ja rojalteja.

Korkeimmillaan lähdevero on Filippiineillä, jossa se 30 prosenttia, ja Indonesiassa, 20 prosenttia. Alimmillaan vero on Laosissa ja Vietnamissa, jossa se on 5-10 prosenttia. Muissa Asean-maissa lähdeverot vaihtelevat 10-20 prosentin välillä.

Eri maiden välisissä verosopimuksissa on lähdeveroista saatettu sopia toisin. Esimerkiksi suomalainen yritys maksaa lähdeveroa verosopimuksen mukaisesti Filippiineillä 15 prosenttia ja Indonesiassa 10 prosenttia.

Yksityishenkilöiden verotus

Kaikissa Asean-maissa, paitsi Bruneissa, on käytössä progressiivinen tulovero, joka lähtee nollasta tai viidestä prosentista ylöspäin. Korkeimmillaan tuloveroprosentti on Thaimaassa ja Vietnamissa, jossa se enimmillään on 35 prosenttia, ja alimmillaan Kambodzassa, jossa se on enimmillään 20 prosenttia. Bruneissa valtio ei peri henkilöveroja ollenkaan. (6)

Kambodzassa, Malesiassa, Myanmarissa, Singaporessa ja Thaimaassa tietyn summan alle tienaavien prosentti on nolla, muissa maissa alin veroprosentti on viisi.

Jos yritysveroissa suunta on alaspäin, niin henkilöveroissa se on ylöspäin. Malesia on korottanut ylimmän veroprosentin 25:stä 28:aan, Myanmar 20:stä 25:een ja Singapore 20:stä 22:een vuoden 2013 jälkeen. (6)

Sosiaaliturvamaksut

Asean-maiden sosiaaliturvajärjestelmät ovat rakenteeltaan, tasoltaan ja maksuiltaan hyvin erilaisia. Bruneissa, Malesiassa ja Singaporessa työnantajat ja työntekijät maksavat niin sanottuun huoltorahastoon (provident fund) tietyn summan tai prosentin palkkatuloista, kun taas muissa Asean-maissa on käytössä kansallinen vakuutus- tai kassajärjestelmä (national social security insurance tai fund). (6)

Korkeimmat sosiaaliturvamaksut ovat Vietnamissa, jossa työnantajan osuus on 22 prosenttia ja työntekijän 10,5 prosenttia. Alhaisin maksu ovat Kambodzassa, jossa se on 0,8 prosenttia, ja kerätään vain työnantajalta. (6)

Arvonlisävero

Kulutukseen kohdistuva arvonlisävero on nykyään yksi merkittävimmistä verotulolähteistä ympäri maailman. Se on käytössä 166 maassa, joiden joukossa ovat kaikki OECD-maat Yhdysvaltoja lukuunottamatta, maailman toiseksi suurin talous Kiina ja suurin osa Asean-maista. (7)

Arvonlisäverokanta on alimmillaan Kanadassa, jossa se on 5 prosenttia, ja korkeimmillaan Unkarissa, 27 prosenttia. OECD-maiden keskimääräinen yleinen arvonlisäverokanta on 19,2 prosenttia. (7)

Asean-maista arvonlisävero on käytössä kaikissa muissa maissa lukuun ottamatta Bruneita, Malesiaa ja Myanmaria. Brunei on erikoistapaus, sillä se ei peri kulutukseen liittyviä veroja. Malesia otti käyttöön arvonlisäveron vuonna 2015, mutta toukokuussa valittu uusi pääministeri ilmoitti lopettavansa epäsuositun verolajin ja palauttavansa entisen liikevaihtoveron (sales tax). Myanmarissa puolestaan on käytössä arvonlisäveron kaltainen liikevaihtovero (commercial tax), joka yleisesti ottaen on 5 prosenttia tuotteesta tai palvelusta, mutta vaihtelee hyödykeryhmittäin.

Korkeimmillaan arvonlisävero on Filippiineillä, jossa se on 12 prosenttia, ja alimmillaan Singaporessa, 7 prosenttia, muissa maissa se on 10 prosenttia. (6)

Siitä huolimatta, että arvonlisäverokannat ovat Asean-maissa alhaisempia kuin esimerkiksi OECD-maissa, ne muodostavat merkittävän osan verotuloista.

Bonus: Miten verotulot käytetään?

Tässä esimerkki kahden Asean-maan, Indonesian ja Singaporen menoarvioista vuodelle 2018. Esimerkit eivät ole suoraan vertailukelpoisia keskenään, koska kummassakin maassa menoluokat lajitellaan eri tavoin. Ne antavat kuitenkin jonkinlaisen käsityksen siitä,  miten valtiot verotulonsa käyttävät.

Tänä vuonna Indonesian tavoitteena on kerätä verotuloilla 85 prosenttia valtion menoista ja Singaporen 87 prosenttia. Indonesiassa verojen osuus budjetista on noussut viimeisten vuosien aikana. Vuonna 2012 osuus oli vielä 73 prosenttia.

Indonesian jättimäisen saarivaltion hallintorakenne on moniportainen, ja esimerkiksi provinsseilla, kunnilla ja kyläyhteisöillä on paljon omaa päätäntävaltaa. Valtion menoista 35 prosenttia ohjataan alueille. Keskushallinnon budjetissa suurimmat menoerät ovat julkiset palvelut ja talouden kehittäminen. (9)

Singaporen piskuisessa kaupunkivaltiossa suurin menoerä on sosiaalinen kehitys, 45 prosenttia budjetista. Kuvassa sosiaalisen kehityksen sektori on jaoteltu koulutukseen, terveydenhoitoon, ympäristöön ja muuhun sosiaalisen kehitykseen (mukaan lukien sosiaaliturva), jotka yhdessä muodostavat tuon osuuden.

 

 

 

 

Lähdeluettelo

1 OECD: Revenue statistic in Asian countries 2016. Osoitteessa: https://read.oecd-ilibrary.org/taxation/revenue-statistics-in-asian-countries-2016_9789264266483-en#page1. (Viittauspäivä 26.6.2018)

2 CIA: The World FActbook. Osoitteessa: https://www.cia.gov/library/publications/the-world-factbook/fields/2221.html#bx. (Viittauspäivä 26.6.2018)

3 World Bank: Tax revenue (% of GDP). Osoitteessa: https://data.worldbank.org/indicator/GC.TAX.TOTL.GD.ZS?end=2016&locations=BN-KH-ID-LA-MY-MM-PH-SG-TH-VN-OE&start=2000&view=chart. (Viittauspäivä 26.6.2018)

4 OECD: Revenue statistics 2017. Osoitteessa: https://read.oecd-ilibrary.org/taxation/revenue-statistics-1965-2016_9789264283183-en#page1. (Viittauspäivä 26.6.2018)

5 Veronmaksajat: Verotuksen rakenne Suomessa. Osoitteessa: https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Verotuotot/Verotuksen-rakenne/. (Viittauspäivä 26.6.2018)

6 KPMG: Asia-Pacific Tax Profiles. Osoitteessa: https://home.kpmg.com/xx/en/home/services/tax/regional-tax-centers/asia-pacific-tax-centre/guides-resources.html. (Viittauspäivä 26.6.2018)

7 OECD: Consumption Tax Trends 2016. Osoitteessa: https://read.oecd-ilibrary.org/taxation/consumption-tax-trends-2016_ctt-2016-en#page1. (Viittauspäivä 26.6.2018)

8 Ministry of Communications and Information: Analysis of revenue and expenditure: Financial year 2018. Osoitteessa: https://www.gov.sg/~/sgpcmedia/media_releases/mof/press_release/P-20180219-5/attachment/19%20Analysis%20of%20Revenue%20and%20Expenditure%202018.pdf. (Viittauspäivä 6.7.2018)

9 Kemenerian Keuangan: Bill regarding the state budget fiscal year 2018. Osoitteessa: https://www.kemenkeu.go.id/media/6672/bill-regarding-the-state-budget-fiscal-year-2018.pdf. (Viittauspäivä 6.7.2018)