Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Mitä talousjournalistin pitäisi tietää vero-oikeudenmukaisuudesta kehittyvissä maissa?

Posted 29/6/2018

Vero-oikeudenmukaisuuden käsite sisältää vahvan viestin siitä, että kaikkien verovelvollisten olisi maksettava oikea määrä veroja, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan, mutta niinhän ei todellisuudessa tapahdu. Muun muassa nykyisen kansainvälisen verojärjestelmän puutteet  ja eri maiden verojärjestelmien omat heikkoudet mahdollistavat laajamittaisen verotuksen välttelyn.

Vero-oikeudenmukaisuuden käsite on noussut esiin veroparatiisitalouden ja siihen liittyvien paljastusten yhteydessä; yritysten kätkiessä varojaan salaisuusvaltioihin ja välttäessään verottamista tavallisten kansalaisten verotaakka ja valtioiden veromenetykset lisääntyvät. Erityisen paljon menetykset kirpaisevat kehittyviä maita, jotka ovat riippuvaisempia yritysten verotuloista kuin kehittyneet maat.

Käsite on noussut esille myös YK:n kehitystavoitteiden yhteydessä, joiden tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä äärimmäisen köyhyyden poistaminen. Verotusta pidetään varsin yksimielisesti kestävimpänä tapana rahoittaa kehitys, mutta köyhät maat eivät kykene keräämään oikeudenmukaista osuuttaan esimerkiksi niihin suuntautuvista ulkomaisista investoinneista ja muista rahavirroista.

Pikainen haku sanalla “vero-oikeudenmukaisuus” Suomen merkittävimpien talousjulkaisujen verkkosivuilta osoittaa lähes nollaa. Kauppalehden, Taloussanomien ja Talouselämän sivuilta ei hakusanalla löydy yhtään osumaa ja Helsingin Sanomien sivuilta kaksi kappaletta. Tämän perusteella ei tietenkään voi tehdä johtopäätöstä, etteikö julkaisuissa olisi käsitelty kyseistä aihetta. Vaikuttaa pikemminkin siltä, että käsite ei ole juurtunut suomalaisen talousjournalismin sanavarastoon. Sen sijaan kansainvälisessä talousjournalismissa termi on tuttu. Haku The Economistin ja Financial Timesin verkkosivuilta löytää tuhansia osumia.

Mutta sitten hakusanoilla “kansainvälinen verotus”, “verovälttely” ja “verotietojen vaihto” alkaa osumia löytyä. Kyseiset termit ovatkin tärkeä osa vero-oikeudenmukaisuuden käsitettä. Lyhyesti sanottuna vero-oikeudenmukaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki ihmiset ja yritykset maksavat oikean määrän veroja kestävän ja toimivan demokratian varmistamiseksi. Verovälttely, korruptio ja rikollinen toiminta kuitenkin heikentävät verotuksen tehokkuutta ja oikeudenmukaisuuden tunnetta samalla kun valtiot menettävät verotuloja.

Tämän selvityksen tarkoituksena on kuvata, mitä vero-oikeudenmukaisuus tai epäoikeudenmukaisuus tarkoittaa kehittyvien maiden näkökulmasta. Tapausesimerkkinä käytän Asean-maita, jotka 640 miljoonaisella väestöllään ja viiden prosentin vuosittaisella talouskasvullaan muodostavat nousevan valtatekijän maailman taloudessa, mutta jotka Singaporea ja Bruneita lukuunottamatta ovat kehittyviä maita, ja osa vielä kehitysmaita.

Tässä selvityksessä käyn ensin läpi tärkeimmät vero-oikeudenmukaisuuteen liittyvät käsitteet ja ilmiöt, sillä ne, esimerkiksi suuryritysten aggressiivinen verosuunnittelu ja valtioiden välinen verokilpailu, murentavat kehittyvien maiden veropohjia. Sen jälkeen kuvaan pääpiirteissään Asean-maiden verojärjestelmien rakennetta: minkälaisia verolajeja Asean-maissa on käytössä ja miten verotus on painottunut sekä miten yritysten verosuunnittelua on tällä hetkellä rajoitettu. Lopuksi kerron kolme tapausesimerkkiä, miten kehittyvien maiden verotuloja voidaan lisätä. Luettavuuden takia viitteet on merkitty oikeaoppisesta käytännöstä poiketen numeroin ja lähdeluettelo löytyy jokaisen luvun lopusta. Lukuohje: Kun haluat eteenpäin, klikkaa "previoius".

Suuri kiitos Journalistisen kulttuurin edistämissäätiö JOKESille apurahasta, joka mahdollisti työskentelyni tämän tärkeän aiheen esille nostamiseksi.

Otan mielelläni vastaan palautetta: tanja@valuehammerers.com

Tekijä: Tanja Harjuniemi

Yrittäjä ja sisältömuotoilija, joka on yli viiden vuoden ajan tutkinut Kaakkois-Aasian talous- ja työelämää, ja kirjoittanut siitä satoja juttuja ja raportteja suomalaisyrityksille ja -yhteisöille.

Vuosi: 2018

Asiasanat: vero-oikeudenmukaisuus, verotus, verojärjestelmät, Asean-maat