Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Mistä lisää verotuloja?: Yritysten veronkiertoa suitsimalla

Posted 29/6/2018

BEBS vai konsernikohtainen verotus?

Kansainvälisen yritysverotuksen periaatteet suunniteltiin lähes sata vuotta sitten. Tuolloin päädyttiin ratkaisuun, jossa monikansallisten yhtiöiden jokaista yksikköä verotetaan erikseen. Tämä ja eri maiden erilaiset lait ja säännöt, jotka eivät olleet koordinaatiossa keskenään, mahdollistivat globaalisti toimivien yritysten voitonsiirron ja aggressiivisen verosuunnittelun.

Sen yksi yleisimmin käytetyistä keinoista on siirtohintojen virheellinen ilmoittaminen, jolloin konserninsisäisiä transaktioita hinnoitellaan niin, että saadaan lisättyä yrityksen kustannuksia korkean veroasteen maassa ja vähennettyä matalan veroasteen maassa.

Rikkaiden maiden talousjärjestö OECD vastasi tähän määrittelemällä siirtohinnoittelun markkinaehtoperiaatteen (arm’s length), joka on yleisesti hyväksytty ja noudatettu periaate eri puolilla maailmaa. Se tarkoittaa sitä, että yrityksen sisäisten kauppaehtojen tulee olla markkinaehtoisia. Markkinaehtoinen hinta, toisin sanoen siirtohinta liiketoimelle on se hinta, mikä se olisi avoimilla markkinoilla.

Markkinaehtoisuuden periaate kuitenkin epäonnistui aggressiivisen verosuunnittelun suitsimisessa. Kansainvälinen valuuttajärjestö IMF arvioi, että voitonsiirtoon liittyvät yritysverotulojen menetykset ovat maailmanlaajuisesti yli 500 miljardia dollaria vuodessa; OECD-maissa noin 400 miljardia dollaria ja alhaisen tulotason maissa noin 200 miljardia dollaria. Eurooppalaisten monikansallisten yhtiöiden voitonsiirto maksaa vuosittain EU-maille 50-70 miljardia euroa ja yhdysvaltalaisten yhtiöiden Yhdysvalloille 77-111 miljardia dollaria. (1) Kehittyville maille yritysverotulojen menetykset ovat merkittävä kysymys, sillä ne muodostavat keskimäärin 10 prosenttia kaikista verotuloista, kun taas kehittyneissä maissa vastaava osuus on 5 prosenttia (1).

BEBS luo uutta kansainvälistä verosääntelyä

Vuonna 2013 OECD ja G20-maat lanseerasivat aloitteen, jonka tavoitteena on estää monikansallisten yhtiöiden veronkiertoa, turvata valtioille verotuloja globaalisti toimivilta yrityksiltä ja lisätä globaalin veroympäristön vakautta ja ennustettavuutta. (2)

Hanke kulkee nimellä BEBS, joka tulee sanoista “base erosion and profit shifting”. Sitä pidetään tärkeimpänä kansainvälisten verosääntöjen uudelleen kirjoittamisena vuosikymmeniin (2).

Tarkoituksena on kehittää kansainvälisiä verosääntöjä johdonmukaisemmiksi ja yhdenmukaisemmiksi, lisätä yhteistyötä, koordinaatiota ja avoimuutta veroasioissa eri maiden välillä ja varmistaa, että verotus tapahtuisi tulevaisuudessa siinä maassa, missä tuloa tuottava arvo on syntynyt. (2)

BEPS-hankkeessa ollaan nyt siirtymässä sääntöjen luomisesta toteutukseen. Hankkeen lopputuloksena on rakennettu kehikko, jossa on mukana yli sata valtiota ja lainkäyttöaluetta. Hankkeen näkyvimpiä saavutuksia ovat säännöt maakohtaisesta raportoinnista (3) ja automaattisesta tietojenvaihdosta (4).

Konsernikohtainen verotus ja vähimmäisyritysvero

Independent Commission for the Reform of International Corporate Taxation ICRICT ei pidä BEBS-aloitteen myötä syntyneitä sääntöjä ja toimenpiteitä riittävinä, eikä usko, että niiden avulla päästään tilanteeseen, jossa voitot verotetaan siellä, missä taloudellinen toiminta tapahtuu ja arvo luodaan. (1)

ICRICT:n mukaan tästä syystä monet maat säätävät uusia tai ylimääräisiä verosääntöjä yksipuolisesti ilman kansainvälistä koordinaatiota. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on käynnissä verouudistus, jossa siirrytään alueelliseen verotukseen ja yritysveroa on tarkoitus laskea 35 prosentista ja 21 prosenttiin. ICRICHT pelkää, että tämä ruokkii globaalia kilpailua yritysverotasojen alentamisesta, minkä seurauksena kehittyvät maat menettävät yritysverotuloja eniten. (1)

ICRICT:n ehdottaa ratkaisuksi globaalia konsernikohtaista verotusta (englanniksi formulary apportionment, unitary taxation ja single entity approach) ja vähimmäisyritysverotason säätämistä. (1)

Konsernikohtaisen verotuksen käyttöönotto tarkoittaa, että monikansallisia yhtiöitä aletaan verottamaan yhtenä yksikkönä niin, että koko konsernin voitot ja tappiot lasketaan yhteen ja verotulot jaetaan maiden kesken sen mukaan, missä arvon arvioidaan syntyneen. Jakomenetelmän pitää perustua todennettavissa oleviin tekijöihin, joita ovat myynti, käyttöomaisuus ja työvoiman määrä. (1)

Lähdeluettelo

1 ICRICT: A roadmap to improve rules for taxing multinationals. Osoitteessa: https://static1.squarespace.com/static/5a0c602bf43b5594845abb81/t/5a7901360d9297afee6882a1/1517879607321/The+Roadmap+EXECUTIVE+SUMMARY+ENGLISH.pdf. (Viittauspäivä 25.6.2018)

2 Deloitte: OECD:n BEBS-hankkeen ydin. Osoitteessa: https://www2.deloitte.com/fi/fi/pages/tax/articles/oecdn-beps-hankkeen-ydin.html. (Viittauspäivä 25.6.2018)

3 Verohallinto: Verotuksen maakohtainen raportointi. Osoitteessa: https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/siirtohinnoittelu/maakohtainen_raportti_ja_ilmoitus_selvi/. (Viittauspäivä 25.6.2018)

4 Verohallinto: Automaattinen tietojenvaihto. Osoitteessa: https://www.vero.fi/tietoa-verohallinnosta/tietoa_verotuksest/verovaj/automaattinen_tietojenvaiht/. (Viittauspäivä 25.6.2018)

5 Wikipedia: Formulary apportionment. Osoitteessa: https://en.wikipedia.org/wiki/Formulary_apportionment. (Viittauspäivä 25.6.2018)