Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Miksi vero-oikeudenmukaisuudesta pitäisi olla kiinnostunut?

Posted 29/6/2018

Verotulojen menettäminen on iso asia mille tahansa valtiolle, joka kamppailee rahoittaakseen julkisen talouden tarpeita ja vähentääkseen valtion velkaa. Erityisen iso asia se on kehittyville maille, jotka pystyäkseen kehittämään talouttaan ja yhteiskuntaansa sekä nostamaan kansalaistensa elintasoa, tarvitsevat kipeästi lisää tuloja.

Brittiläisen veroekonomistin Richard Murphyn mukaan vero-oikeudenmukaisuus liittyy niin veronalaisiin yksilöihin ja yhteisöihin että verojärjestelmiin kokonaisuutena. Yksittäisille veronmaksajille vero-oikeudenmukaisuudessa on kyse verosääntöjen noudattamisesta; verovelvollinen, olipa kyseessä yksilö tai yhteisö, maksaa oikean summan veroja, mutta ei enempää, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Oikealla viitataan siihen, että taloudelliset toimet ja veroilmoitus vastaavat toisiaan. Lisäksi Murphyn mukaan vero-oikeudenmukaisuudessa on kyse koko verojärjestelmän olemassa olosta, jonka tarkoituksena edistää hyvinvointia ja vaurautta yhteiskunnan sisällä ja yhteiskuntien välillä. (1)

Vero-oikeudenmukaisuudella viitataan erityisesti kehittyvien maiden verotuskapasiteettiin ja mahdollisuuksiin toimivaan ja oikeudenmukaiseen veronkantoon ja verotulojen käyttöön, jotta maat voisivat lisätä omavaraisuuttaan, vastuutaan ja omistajuuttaan kehityksestään. (2)

Monikansallisten yhtiöiden ja rikkaiden ihmisten aggressiivinen verosuunnittelu, veronkierto ja veropetokset rapauttavat valtioiden veropohjia joka puolella maailmaa. Erityisen haitallista yritysten veronkierto on kehittyville maille, koska ne ovat riippuvaisempia yritysten tuloveroista kuin kehittyneet maat. Kehittyvissä maissa keskimäärin 10 prosenttia verotuloista kertyy yritysten tuloveroista, kun taas kehittyneissä maissa 5 prosenttia (3). Verotulojen menetykset heikentävät niiden kykyä kehittää talouttaan ja yhteiskuntaansa sekä toteuttaa YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, kuten köyhyyden poistamista.

Mikä heikentää vero-oikeudenmukaisuutta kehittyvissä maissa?

Aggressiivinen verosuunnittelu, verovälttely ja veronkierto

Yrityksillä on useita keinoja verosuunnitteluun. Verosuunnittelu tarkoittaa veroseuraamusten ennakointia ja edullisimman vaihtoehdon valintaa, joksi yleensä valikoituu verojen minimoiminen. (4) Laillinen verosuunnittelu voi olla passiivista, aktiivista tai aggressiivista. Kaikki nämä ovat laillisia ja verotuksessa hyväksyttäviä toimenpiteitä. Aggressiivisen verosuunnittelun menetelmiä ovat muun muassa markkinaehtoisuudesta poikkeaminen siirtohinnoittelussa, velkojen korkomenojen vähennys, tappioiden vähentäminen, veroparatiisissa olevan rahoitusyrityksen käyttäminen ja rojaltimaksujen maksaminen omille yrityksille. (4)

Aggressiivisella verosuunnittelulla on haitallisia vaikutuksia taloudelle, minkä takia OECD ja G20-maat käynnistivät vuonna 2013 BEPS-hankkeen, jonka tarkoituksena on rajoittaa aggressiivisesta verosuunnittelusta sekä valtioiden välisestä verokilpailusta johtuvaa yhteisöveropohjan rapautumista. (5)

Siirtohinnoittelu

Talousjärjestö OECD:n siirtohinnoittelun markkinaehtoperiaate on yleisesti hyväksytty ja noudatettu periaate eri puolilla maailmaa, ja tarkoittaa sitä, että yrityksen sisäisten kauppaehtojen tulee olla markkinaehtoisia. Jos käytetyt ehdot poikkeavat markkinaehtoisista, verotuksessa yhtiön menoja ja tuloja voidaan oikaista vastaamaan niitä menoja ja tuloja, jotka sille olisi syntynyt, ja jotka se olisi saanut, jos olisi noudatettu markkinaehtoperiaatetta. Perusideana on se, että tulot ja menot kohdistuvat oikealle verovelvolliselle, ja siten verotettava tulos näytetään ”oikeassa” valtiossa. (6)

Siirtohintojen virheellinen ilmoittaminen on kuitenkin yksi yleisimpiä yritysten verosuunnittelun menetelmiä, jolloin konserninsisäisiä transaktioita hinnoitellaan niin, että saadaan lisättyä yrityksen kustannuksia korkean veroasteen maassa ja vähennettyä matalan veroasteen maassa. Veroa maksetaan silloin matalan veroasteen maassa. Sisäisiä markkinahintoja voidaan helposti muuntaa yhtiölle sopivaksi, sillä useinkaan ei ole yksinkertaista tapaa määritellä niiden todellista markkinahintaa. Esimerkiksi yrityksen sisällä myytyjen ja ostettujen aineettomien hyödykkeiden, kuten patenttioikeuksien markkinahinnat ovat vaikeasti määriteltäviä. (6)

Kyseessä on suuret rahat, sillä Tax Justice Network arvioi, että 60-70 prosenttia globaalista kaupankäynnistä tapahtuu monikansallisten yhtiöiden ja niiden tytäryhtiöiden sisällä. Valtiot menettävät vuosittain useita satoja miljardeja dollareita verotuloja siirtohinnoittelun takia. (7)

Pääomapako ja laittomat rahavirrat

Pääomapako tarkoittaa rahan pakenemista jostain maasta muualle turvapaikkaan esimerkiksi veronkierron, valuuttariskin tai taloudellisen turbulenssin takia tai rikostutkinnan ja takavarikoinnin uhkan takia. (8)

Pääomapako ei ole ihan sama kuin toinen laajasti käytetty termi, laittomat rahavirrat, mutta ne menevät suurelta osin päällekkäin. Laittomat rahavirrat yleensä määritellään yli rajojen tapahtuvaksi rahan liikkumiseksi, joka on laittomasti saatu, siirretty tai käytetty. (8) Valtaosa, yli 80 prosenttia laittomista rahavirroista on kuittikauppaa ja loput muuta laitonta rahavirtaa, kuten huume- ja ihmiskaupassa tai korruptiossa ansaittujen rahojen rahanpesua. (9)

Kummassakin tapauksessa mukana on kaksi osapuolta: uhrimaa, usein kehittyvä maa, josta rahaa virtaa ulos, ja veroparatiisi tai salaisuusvaltio, joka vastaanottaa sitä. (8) Jopa rikkaat teollisuusmaat, joissa on toimivat verotusjärjestelmät, menettävät vuosittain miljardeja dollareita, kun pääomaa pakenee veroparatiiseihin. Eniten pääomapaosta kuitenkin kärsivät kehittyvät maat, joiden tehottomat verojärjestelmät ja korruptoitunut hallinto eivät tavoita ulkomaisia yrityksiä ja rikkaita yksityishenkilöitä, eikä niillä ole mahdollisuuksia pysäyttää verotulojen laskua. Vaikutukset kehittyvien maiden vero-omavaraisuuteen ja yhteiskunnan kehitykseen ovat merkittävät. (8)

Global Financial Integrityn julkaiseman raportin mukaan vuonna 2014 kehittyvistä maista virtasi laittomasti rahaa ulos noin 1000 miljardia dollaria. Summa vastaa 4,2-6,6 prosenttia kehittyvien maiden kaupasta. Aasiassa vastaavasti osuus vastaa 13,1 prosenttia kaupasta. (10)

Asean-maista Malesia, Thaimaa ja Indonesia ovat niiden kymmenen kehittyvän maan joukossa, joista virtaa eniten laitonta rahaa ulos: keskimäärin vuosittain Malesiasta virtaa ulos 42 miljardia dollaria, Thaimaasta 19 miljardia ja Indonesiasta 18 miljardia dollaria. (9)

Korruptio ja salassapito

Talousjärjestö OECD pitää korruptiota merkittävänä esteenä kestävälle taloudelliselle, poliittiselle ja sosiaaliselle kehitykselle kaikissa maissa riippumatta niiden kehitystasosta. Korruptio vaarantaa niin julkisen kuin yksityisenkin sektorin toimintaa ja tuottavuutta. Korruptiolla yritetään muun muassa vaikuttaa päätöksiin julkisista menoista ja se rapauttaa kansalaisten luottamusta hallintoon ja julkisiin instituutioihin. (11)

Perinteisesti korruptio määritellään julkisen toimivallan väärinkäytöksi yksityisen edun tavoittelussa. Useimmiten se mielletään lahjonnaksi, esimerkiksi vastuullisessa asemassa oleva virkamies lahjotaan antamaan lahjojalle etua säännösten vastaisesti. (12)

Transparency International on luonut korruptioindeksin, jonka avulla se mittaa julkisen sektorin korruptoituneisuutta maailman eri maissa. Yksikään 180:sta listatusta maasta ei saa täysiä pisteitä eli sataa pistettä, joka tarkoittaisi erittäin vähäistä korruptiota. Tyypillisesti korruptoituneimpia maita ovat maailman vähiten kehittyneet maat. (13)

Asean-maista korruptoituneimpia ovat alueen vähiten kehittyneet maat eli Kambodza, Myanmar ja Laos. Alueen vähiten korruptoituneita valtioita ovat rikkaat Singapore ja Brunei. (13)

Kolikolla on myös toinen puoli. Tax Justice Network kritisoi perinteistä korruption määritelmää, ja määrittelee sen laajemmin: "Korruptio on yleisen edun väärinkäyttöä ja yleisen luottamuksen horjuttamista yleistä etua edustavia lakeja, järjestelmiä ja instituutiota kohtaan.” Se pitää korruptiota pikemminkin järjestelmäongelmana kuin pelkästään yksilöille uskotun vallan väärinkäyttönä. Sen mukaan korruptioindeksi on toki hyödyllinen, mutta rajoittunut: "Ovatko maailman korruptoituneimpia maita köyhät maat, jotka ovat pääomapaon ja laittomien rahavirtojen uhreja? Vai ovatko korruptoituneimpia rikkaat maat, kuten Sveitsi, Singapore ja Iso-Britannia, jotka kuoriyritysjärjestelmillään ottavat vastaan likaisen rahan?" (14)

Arviolta 2100-3200 miljardia dollaria yksityistä omaisuutta on sijoitettu verottamattomana tai vähän verotettuna salassapitovaltioihin eri puolille maailmaa. (14)

Salassapitoindeksi tunnistaa pahimmat laittoman ja korruptoituneen rahan keskukset, jotka perinteisillä mittareilla rankataan vähiten korruptoituneiksi maiksi. Kymmenen pahinta salaisuusvaltiota ovat Sveitsi, Yhdysvallat, Cayman saaret, Hongkong, Singapore, Luxemburg, Saksa, Taiwan, Yhdistyneet Arabiemiraatit ja Guernsey. Asean- maista listan alkupäästä löytyy siis Singapore sijalta 4 ja Thaimaa sijalta 15. (14)

Verokilpailu

1980-luvulta alkaen yritysverotusta on kevennetty joka puolella maailmaa. Esimerkiksi rikkaiden OECD-maiden keskimääräinen yritysverotaso on laskenut viimeisten 15 vuoden aikana 32,5 prosentista 21,94 prosenttiin (15).

Alentamalla yritysverotusta ja tarjoamalla verohelpotuksia valtiot yrittävät houkutella alueelleen monikansallisia yrityksiä ja ulkomaisia suoria sijoituksia. Ulkomaisten suorien sijoitusten uskotaan vauhdittavan maan kehitystä, sillä ne mahdollistavat uusien pääomien käyttöönottoa. Ulkomaiset sijoitukset ovat myös merkki taloudellisesta kehityksestä ja potentiaalista, sillä sijoittavat hakevat investoinneilleen mahdollisimman suurta tuottoa, joka on mahdollista vain nopeasti kehittyvissä talouksissa.

Mutta kun yksi valtio alentaa verotustaan, naapurimaat seuraavat perässä; syntyy kilpajuoksu pohjalle. Lisäksi verokilpailun vaikutuksia on kyseenalaistettu ja todettu, ettei niillä ei ole merkittäviä vaikutuksia ulkomaisten suorien sijoitusten sisääntuloon, eikä investointipäätöksiin. Suurempi merkitys on esimerkiksi liiketoimintaympäristön selkeydellä ja vakaudella sekä infrastruktuurin toimivuudella. (16)

Pidemmällä aikavälillä jatkuvasti laskevista verotuloista kärsivät kaikki valtiot. Erityisen haitallista verokilpailu on kehittyville maille, joille yritysverotus on merkittävämpi tulonlähde kuin henkilöverotus, ja jotka luopuvat merkittävästä osasta verotuloja varmistamatta ensin osuuttaan niistä hyödyistä, joita helpotuksilla haetaan. (16)

Verosopimusshoppailu

Valtioiden välillä solmittujen verosopimusten tarkoituksena on poistaa kaksinkertainen tuloverotus ja estää veronkiertoa. Vaikka yksi tärkeimpiä syitä on ollut ehkäistä kaksoisverotus, Tax Justice Network mukaan se on käytännössä johtanut kaksinkertaiseen verottamattomuuteen. Toisin sanoen tuloja ei veroteta tehokkaasti missään, sillä monikansalliset yhtiöt pystyvät kanavoimaan rahavirtansa väliyhteisöjen kautta, jotka on perustettu salaisille lainkäyttöalueille hyödyntämään sopimusshoppailua ja käyttämään alhaisen tai nollaverotuksen väyliä kansainvälisten verojärjestelmien kautta. (17)

Jotkut maat tarkoituksellisesti mahdollistavat näitä reittejä. Tällaisia niin sanottuja johdannaismaita ovat muun muassa Luxemburg, Hollanti, Sveitsi ja Mauritius. (17)

Koska rikkaiden ja kehittyvien maiden suhde on eriarvoinen, ja kehittyvät maat ovat yleensä vain pääoman maahantuojia, kehittyvien maiden ei kannattaisi solmia verosopimuksia rikkaiden maiden kanssa niin kauan kuin meneillään olevat uudistukset eivät takaa, että monikansalliset yhtiöt voidaan verottaa siellä, missä taloudellista toimintaa tapahtuu ja arvoa luodaan. (17)

Asean-maista Suomi on solminut verosopimuksen Filippiinien, Indonesian, Malesian, Singaporen, Thaimaan ja Vietnamin kanssa. Finnwatch on julkaissut raportin oikeudenmukaisuuden toteutumisesta Suomen solmimissa verosopimuksissa, jossa se suosittaa Suomen hallitukselle, että verosopimukset eivät saa tukea haitallista verokilpailua ja ne on kytkettävä ihmisoikeusperustaiseen kehityspolitiikkaan. (18)

Epävirallinen talous

Epävirallinen talous koostuu taloudellisesta toiminnasta, joka tapahtuu valtiojohtoisen talouden ulkopuolella, ja jonka seurauksena valtio menettää verotuloja. Epävirallista taloutta ovat suorat, epäviralliset vaihtokaupat, katukauppa, pienyhteisöjen keskinäinen vapaaehtoistyö sekä harmaa talous. Kaikissa maailman talouksissa osa toiminnasta on epävirallista. Teollisuusmaissa sitä kutsutaan yleensä harmaaksi taloudeksi. (19)

Suurin osa maapallon työväestöstä tekee töitä epävirallisessa taloudessa ilman virallista työsuhdetta, josta perittäisiin verot ja sosiaaliturvamaksut. Kehittyvissä maissa epävirallisen työvoiman osuuden arvioidaan olevan 60 prosenttia työvoimasta. Ay-liikkeen maailmanjärjestön ITUC:n julkaiseman raportin mukaan esimerkiksi maatalouden ulkopuolella toimivasta työvoimasta epävirallisessa taloudessa työskentelee Aasian ja Tyynenmeren alueella 60 prosenttia, Etelä- Aasiassa peräti 85 prosenttia ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 66 prosenttia. Vastaavasti Latinalaisessa Amerikassa 47 prosenttia, Pohjois-Afrikassa 25 prosenttia ja EU-alueella 15 prosenttia työskentelee epävirallisessa taloudessa. (20)

Epävirallisen talouden integroiminen viralliseen talouteen ja sen verottaminen sitä vastaavalla tavalla, kasvattaisi kehittyvien maiden verotuloja sadoilla miljardeilla dollarilla vuodessa. Vaikka se kokonaisuudessaan onkin epärealistista, jo osittainen integraatio merkitsisi useiden miljardien dollareiden lisäystä.

Lähdeluettelo

1 Tax Research: The foundations of tax justice. Osoitteessa: http://www.taxresearch.org.uk/Documents/Foundations.pdf. (Viitauspäivä 28.6.2018)

2 Kepa: Kepan linjaus vero-oikeudenmukaisuudesta. Osoitteessa: https://www.kepa.fi/tiedostot/kepan_verolinjaus_2013.pdf. (Viittauspäivä 28.6.2018)

3 ICRICT: A roadmap to improve rules for taxing multinationals. Osoitteessa: https://static1.squarespace.com/static/5a0c602bf43b5594845abb81/t/5a7901360d9297afee6882a1/1517879607321/The+Roadmap+EXECUTIVE+SUMMARY+ENGLISH.pdf. (Viittauspäivä 25.6.2018)

4 Wikipedia: Verosuunnittelu. Osoitteessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Verosuunnittelu. (Viittauspäivä 28.6.2018)

5 OECD: Base erosion and profit shifting. Osoitteessa: http://www.oecd.org/tax/beps/. (Viittauspäivä 28.6.2018)

6 Wikipedia: Siirtohinnoittelu. Osoitteessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Siirtohinnoittelu. (Viittauspäivä 28.6.2018)

7 Tax Justice Network: Transfer pricing. Osoitteessa: https://www.taxjustice.net/topics/corporate-tax/transfer-pricing/. (Viittauspäivä 28.6.2018)

8 Tax Justice Network: Capital Flight, Illicit Flows. Osoitteessa: https://www.taxjustice.net/topics/inequality-democracy/capital-flight-illicit-flows/.   (Viittauspäivä 28.6.2018)

9 Global Financial Integrity: Illicit Financial Flows from Developing Countries 2004-2013. Osoitteessa: http://www.gfintegrity.org/report/illicit-financial-flows-from-developing-countries-2004-2013/. (Viittauspäivä 28.6.2018)

10 Global Financial Integrity: Illicit Financial Flows to and from Developing Countries: 2005-2014. Osoitteessa: http://www.gfintegrity.org/report/illicit-financial-flows-to-and-from-developing-countries-2005-2014/. (Viittauspäivä 28.6.2018)

11 OECD: Putting an end to corruption. Osoitteessa: https://www.oecd.org/corruption/putting-an-end-to-corruption.pdf. (Viittauspäivä 28.6.2018)

12 Wikipedia: Korruptio. Osoitteessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Korruptio. (Viittauspäivä 28.6.2018)

13 Transparency International: Corruption perceptions index 2017. Osoitteessa: https://www.transparency.org/news/feature/corruption_perceptions_index_2017.  (Viittauspäivä 28.6.2018)

14 Tax Justice Network: Financial secrecy index. Osoitteessa: https://financialsecrecyindex.com/. (Viittauspäivä 28.6.2018)

15 Tax Executive: OECD Corporate Tax Rates. Osoitteessa: http://taxexecutive.org/oecd-corporate-tax-rates/. (Viittauspäivä 28.6.2018)

16 Prakasa Policy Review 2015: Anticipating Tax War in the ASEAN Economic Integration Era. Osoitteessa: http://foolsgold.international/wp-content/uploads/2015/09/ASEAN-tax-wars.pdf.  (Viittauspäivä 28.6.2018)

17 Tax Justice Network: Tax Treaties. Osoitteessa: https://www.taxjustice.net/topics/corporate-tax/tax-treaties/. (Viittauspäivä 27.6.2018)

18 Finnwatch 2014: Rikkinäinen veropalapeli. Osoitteessa: http://finnwatch.org/images/verosopimukset5.pdf. (Viittauspäivä 28.6.2018)

19 Wikipedia: Epävirallinen talous. Osoitteessa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Ep%C3%A4virallinen_talous. (Viittauspäivä 28.6.2018)

20 Equal Times: Special report Informal Economy. Osoitteessa: https://www.equaltimes.org/IMG/pdf/special_report_informal_economy_en_final.pdf. (Viittauspäivä 28.6.2018)