Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Kehitys tarvitsee verotuloja Kaakkois-Aasiassa

Posted 21/2/2019

Nykyisen kansainvälisen verojärjestelmän puutteet ja eri maiden verojärjestelmien omat heikkoudet mahdollistavat laajamittaisen verotuksen välttelyn kehittyvissä maissa.

”Kun vielä pari vuosikymmentä sitten kiehtova Kaukoitä tarjoili muulle maailmalle enimmäkseen eksoottisia matkailuelämyksiä, nyt se tarjoaa nopealla kasvullaan ja kehityksellään huikeita bisnesmahdollisuuksia”, tutkimus- ja viestintäalan yrittäjä Tanja Harjuniemi kertoo.

”650 miljoonaisen Kaakkois-Aasian maat ovat jokainen vuorollaan nousseet maailman köyhimpien joukosta vähintään keskitulotason maiden joukkoon, mutta kaikessa kehitys ei ole pysynyt kasvun perässä”, hän muistuttaa.

Maat kamppailevat edelleen köyhyyden kanssa. Ne eivät pysty tarjoamaan kaikille kansalaisilleen riittävästi terveellistä ruokaa tai puhdasta vettä koulutuksesta tai terveydenhoidosta puhumattakaan. Jäteongelmat, liikenneruuhkat, sähköpula ja huono infrastruktuuri vaivaavat niiden nopeasti kasvavia kaupunkeja.

Asean-maissa verojen osuus bruttokansantulosta on Maailmanpankin mukaan keskimäärin 13,6 prosenttia. Vastaavasti OECD-maissa se on 34,3 prosenttia ja Suomessa 44,1 prosenttia.Asean-maissa verojen osuus bruttokansantulosta on Maailmanpankin mukaan keskimäärin 13,6 prosenttia. Vastaavasti OECD-maissa se on 34,3 prosenttia ja Suomessa 44,1 prosenttia.

Vero-oikeudenmukaisuutta käsittelevässä raportissaan hän painottaa, että verotusta pidetään varsin yksimielisesti kestävimpänä tapana rahoittaa kehitys, mutta kehittyvät maat eivät kykene keräämään oikeudenmukaista osuuttaan esimerkiksi niihin suuntautuvista ulkomaisista investoinneista ja muista rahavirroista.

Verotulojen menettäminen on iso asia mille tahansa valtiolle, joka kamppailee rahoittaakseen julkisen talouden tarpeita ja vähentääkseen valtion velkaa. Erityisen iso asia se on kehittyville maille, jotka pystyäkseen kehittämään talouttaan ja yhteiskuntaansa sekä nostamaan kansalaistensa elintasoa, tarvitsevat kipeästi lisää tuloja.

Harjuniemi on seurannut Suomen vientiponnistuksia Kaakkois-Aasiaan.

”Suomalaiset suuryritykset ovat toki toimineet alueen maissa jo vuosikymmeniä, mutta nyt myös pienet ja keskisuuret yritykset sekä erityisesti kasvuyritykset ovat ottaneet suunnakseen Kaukoidän”, Harjuniemi sanoo.

”Verovastuullisuus siinä missä yhteiskuntavastuu tai ympäristövastuu pitäisi kuulua jokaisen kansainvälistyvän yrityksen sanavarastoon ja toimintatapoihin”, hän tiivistää.

Harjuniemi on yrittäjä ja freeleancer, joka on kuuden vuoden ajan tutkinut Kaakkois-Aasian talous- ja työelämää, ja kirjoittanut siitä satoja juttuja ja raportteja suomalaisyrityksille ja -yhteisöille.

Taloustoimittajille suunnattu raportti löytyy osoitteesta: https://valuehammerers.com/our-work/asean-tax-report/. Sen on rahoittanut JOKES.

Lisätietoja: Tanja Harjuniemi, tanja@valuehammerers.com