14.4.2024 Tanja Harjuniemi
Kestävän kaupan mittareilla Indonesia pärjää tulotasoaan huonommin.
Indonesia on väestöltään 280-miljoonainen saaristovaltio. Se on Kaakkois-Aasian suurin talous ja yksi maailman nopeimmin kehittyviä markkinoita.
Viime vuonna se nousi ylemmän keskitulotason maaksi. Bruttokansantuotteella henkeä kohden mitattuna se sijoittuu maailman maista sijalle 127 ja onnellisuusmittarilla mitattuna sijalle 80.
Kestävän kaupan indeksissä, jossa on mukana 30 Aasian ja Tyynenmeren valtiota, Indonesia sijoittuu sijalle 19 päihittäen Kaakkois-Aasian kanssakumppaneistaan Myanmarin, Brunein ja Laosin.
Se sijoittuu indeksin taloudellisen kasvun ja yhteiskunnallisen kehityksen pilareissa mediaanin alapuolelle, mutta ympäristön suojelussa kymmenen kärkijoukkoon.
Kaakkois-Aasian kymmenen maan joukossa Indonesia sijoittuu seitsemänneksi.
Indonesia loistaa talouden makroluvuilla
Indeksin talouspilarissa, jossa mitataan talouden kykyä edistää talouskasvua kansainvälisen kaupan avulla, Indonesia sijoittuu sijalle 18 tarkoittaen sitä, että sen kauppajärjestelmä tukee kohtuullisesti talouskasvua.
Sen vahvuuksia ovat makrotalousluvut, kuten valuuttakurssin vakaus, kiinteän pääoman bruttomuodostus ja bruttokansantuotteen kasvu henkeä kohden. Lisäksi sen vienti on hajautunut riittävästi, jolloin sen viiden suurimman vientimarkkinan ja -tuotteen osuus ei dominoi kokonaisvientiä. Indonesian pääkauppakumppaneita ovat Kiina, Yhdysvallat, Japani, Intia ja Singapore ja päävientituotteita hiili, palmuöljy, maakaasu, rautaseokset ja ruostumaton teräs. Viennin ongelmana on edelleen raaka-ainekeskeisyys.
Heikkouksia puolestaan ovat vähäiset panostukset teknologiseen innovaatiotoimintaan ja teknologisen infrastuktuurin heikko taso. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen osuus on 0,28% bruttokansantuotteesta ja hi-techviennin osuus 7% valmistusviennistä. Vastaavasti innovaatiotoiminnan kärkimaassa Singaporessa menojen osuus on 1,89% ja hi-techviennin osuus 55%. Indonesia on myös jäänyt jälkeen internetnopeuksien kehityksessä ja kiinteän laajakaistan käyttäjämäärissä. Lisäksi kotimaisten lainojen osuus yksityiselle sektorille on alhainen, vain 37% bruttokansantuotteesta, kun taas verkkokkimaassa Singaporessa se on 131%.
Maa on onnistunut köyhyyden vähentämisessä
Indeksin yhteiskuntapilarissa, jossa mitataan talouden kykyä käydä kansainvälistä kauppaa pitkällä aikavälillä, Indonesia sijoittuu 23 tarkoittaen sitä, että sen inhimillisen pääoman kehitys tukee huonosti talouskasvua.
Indonesian ehdoton vahvuus on se, että se on onnistunut vähentämään köyhyyttä ja tuloeroja sekä tarjoamaan mahdollisuuksia yksilöille ja yhteisöille taloudellisen asemansa parantamiseksi. Lisäksi sukupuoleen perustuva syrjimättömyys palkkauksessa ja yhdistymis- ja kokoontumisvapaus toteutuvat kohtuullisella tasolla.
Suurimpana heikkoutena on koulutustaso. Kouluvuosia kertyy 8,5 vuotta ja korkeakoulutukseen ilmoittautuneiden osuus on 36% ikäryhmästä. Vastaavasti verrokkimaassa Singaporessa kouluvuosia kertyy melkein 12 vuotta ja korkeakoulutukseen ilmoittautuneita on 93%. Myös elinajan odote Indonesiassa on matala, 67,7 vuotta.
Lisäksi modernin orjuuden riski tavarakaupassa on korkea. Maasta viedään arviolta 31 467 miljoonan dollarin arvosta tavaroita, joiden valmistuksessa on olemassa riski pakko- tai lapsityövoiman käytöstä. Verrokkimaassa Singaporessa vastaava arvio on nolla.
Ekologinen jalanjälki henkeä kohden on pieni
Indeksin ympäristöpilarissa, jossa mitataan luonnonvarojen kestävää käyttöä, Indonesia sijoittuu yhdeksänneksi tarkoittaen sitä, että sen kauppajärjestelmä hallitsee hyvin talouskasvusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.
Ympäristön suojelun vahvuuksia ovat ekologinen jalanjälki ja hiilitoimet. Ekologinen jalanjälki on 1,72 ja hiilipäästöt 2,19 henkeä kohden, kun verrokkimaassa Singaporessa ekologinen jalanjälki on 5,93 ja hiilipäästöt 9,71. Kumulatiivisilla hiilipäästöillä mitattuna Indonesia on kuitenkin maailman suurimpia saatuttajia. Myös uusiutuvan energian osuus energiantuotannosta on korkea, 26,7%, verrattuna esimerkiksi Singaporen 1,2%. Lisäksi Indonesia on ratifioinut ja toteuttanut 6/7 YK:n ympäristösopimuksista.
Heikkouksia puolestaan ovat luonnonvarojen korkea osuus kaupasta, 37,3% ja korkea energiaintensiteetti, 147 MTOE:ta (miljoonaa öljyekvivalenttitonnia). Lisäksi jätevedestä käsitellään vain 24,5%, kun taas verrokkimaassa Singaporessa 100%.
Säännönmukaiset lähteet:
Maakuva: The Hinrich-IMD Sustainable Trade Index 2023. 12.4.2024 osoitteessa https://www.imd.org/centers/wcc/world-competitiveness-center/rankings/sustainable-trade-index/#Results
Infotaulukko: The World Factbook. 12.4.2024 osoitteessa: https://www.cia.gov/the-world-factbook/countries/indonesia