14.4.2024 Tanja Harjuniemi
Mitä maailmantaloudesta kiinnostuneiden toimittajien ja toimijoiden olisi hyvä tietää liiketoiminnan vastuullisuudesta Kaakkois-Aasiassa? – Tutustu ASEAN-maiden kestävän kaupan maakuviin
Suomalaisyritykset etsivät kuumeisesti uusia markkinoita Euroopan ja Yhdysvaltojen markkioiden supistuessa. Maailmantalouden kasvusta yli 80% on Euroopan ulkopuolella ja vilkkainta kasvun ennakoidaan olevan Aasian kehittyvissä maissa. Kehittyvien talouksien kyvykkyys osallistua kansainväliseen kauppaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti on kuitenkin vaihtelevaa muodostaen vastuullisuusriskejä kauppakumppaneilleen.
”Olen jo pitkään halunnut perehtyä syvemmin Asean-maiden vastuullisuuteen kansainvälisessä kaupassa ja liiketoiminnassa. Tavoitteeni on, että suomalaisyrityksillä ja muilla institutionaalisilla ja järjestöllisillä toimijoilla on valmiudet arvioida vastuullisuusriskejään Asean-maissa. Tämän teki mahdolliseksi Journalistisen kulttuurin edistämissäätiöltä ja Kansan Sivistysrahastolta saamani apuraha. Iso kiitos!” – Tanja Harjuniemi
Kaakkois-Aasia 700-miljoonaisella väestöllään on nopeasti kasvava ja kehittyvä talousalue, jonne suomalaisyritysten katseet ovat kiinnittymässä Kiinan ja Intian jälkeen. Alueen kymmenen maata – Brunei, Filippiinit, Indonesia, Kambodza, Laos, Malesia, Myanmar, Singapore, Thaimaa ja Vietnam – muodostavat ASEAN-maiden talousjärjestön, jonka yhteenlaskettu bruttokansantuote on 8,5% maailman bruttokansantuotteesta ja vuotuinen talouskasvu 4,6%. Vuonna 2022 talouskasvu oli nopeinta Malesiassa ja Vietnamissa, ja hitainta Bruneissa ja Thaimaassa.
Singaporea lukuunottamatta maat ovat kuitenkin kehittyviä talouksia, joiden kyvykkyys osallistua kansainväliseen kauppaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti vaihtelee. Siksi vastuullisuusriskit on hyvä tunnistaa, kun yritykset, rahoittajat ja valtiovalta etsivät ja avaavat uusia markkinoita.
Erilaisia riskimaaluokituksia on useita
Maailmanpankin hallinnon toimivuutta mittaavaa indeksiä (Worldwide Governance Indicators WGI) käytetään usein riskimaiden tunnistamisessa. Se mittaa demokratian toteutumista, poliittista vakautta, hallinnon tehokkuutta, sääntelyn laadukkuutta, oikeusvaltion toimivuutta ja korruption hallintaa. Sen vahvuus on kattavuus. Mukana on 200 maata ja aluetta, ja dataa on kerätty vuodesta 1996 lähtien.
Maailmanpankin uudempi tietokanta perustuu ESG-indikaattoreihin (Sovereign ESG data). Ympäristövastuullisuuden mittareita ovat muun muassa päästöjen ja saasteiden määrä, luonnonvarojen hallinta, energiaturvallisuus, ympäristöriskien hallinta ja ruokaturvallisuus. Sosiaalisessa vastuussa tarkastellaan osaamista ja työllisyyttä, väestötekijöitä, köyhyyttä, terveystekijöitä ja peruspalvelujen saavutettavuutta. Hallintotapa-indikaattorit liittyvät ihmisoikeuksien toteutumiseen, hallinnon tehokkuuteen, sääntely- ja liiketoimintaympäristön vakauteen ja innovaatiotoimintaan.
Suomalainen rahoitysyhtiö Finnvera luokittelee kehittyvät maat vientikaupan luottoriskien ja maksukyvykkyyden tai -halukkuuden näkökulmista. Heikon tai erittäin heikon maksukyvyn maille Finnvera ei myönnä takuita tai vientiluottoja, tai niille on erityisrajoituksia. Tällaisia maita ASEAN-maista ovat Kambodza, Laos ja Myanmar. Kohtalaisen maksukyvyn maiden, kuten Vietnam kohdalla noudatetaan rajoittavaa maapolitiikkaa. Riittävän tai hyvän maksukyvyn maissa noudatetaan joustavaa maapolitiikkaa. Tällaisia ASEAN-maista ovat Filippiinit, Indonesia, Thaimaa, Brunei ja Malesia. ASEAN-maista vain Singaporen Finnvera luokittelee kehittyneeksi taloudeksi, jonne ei ole rajoituksia.
Suomen ulkoministeriö puolestaan julkaisee valikoiduista maista vastuullisen liiketoiminnan maakuvia, joissa arvioidaan vastuullisuusriskejä ihmis- ja työoikeuksien toteutumisen, korruption hallinnan, maankäyttöoikeuksien, ympäristönsuojelun ja yritysvastuukäytäntöjen näkökulmista. ASEAN-maista maakuvat löytyvät ainakin Filippiineistä, Kambodzasta, Malesiasta, Thaimaasta ja Vietnamista.
Aasian markkinoilla toimiville yrityksille kestävän kaupan indeksi (The Hinrich-IMD Sustainable Trade Index) tarjoaa käyttökelpoisen tarkastelukehikon. Siinä 30 Aasian ja Tyynenmeren maan kyvykkyyttä osallistua maailmakauppaan tarkastellaan sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristövastuun näkökulmista.
Indeksin talouspilarissa mitataan talouden ja sen kauppajärjestelmän kykyä edistää talouskasvua kansainvälisen kaupan avulla. Yhteiskuntapilarissa mitataan talouden kykyä käydä kansainvälistä kauppaa pitkällä aikavälillä ja sitä, miten inhmillisen pääoman kehitys tukee talouskasvua. Ympäristöpilarissa mitataan luonnonvarojen kestävää käyttöä ja kauppajärjestelmän kykyä hallita talouskasvusta aiheutuvia ympäristövaikutuksia.
